Heikunkeikun! Näin se sitten alkaa. Odottelun jälkeen on aika aloittaa tämä uusi harrastukseni. Tarkoitukseni on pitää vihjailevaa sivustoa.Sisältäen päivittäisiä tapahtumia, hetkittäistä paluuta menneeseen, muisteluita työ uralta, lapsuudesta, koulusta, keikkatapahtumia laulaja uraltani. Vihjailluillani tarkoitan tahtovani jossain määrin kertoa ja antaa joitakin vihjeitä tekotavoista lähinnä sisustukseen liittyen, mahdollisesti myös pitkän laulaja-urani aikana saamiani kokemuksia.
Parasta minulle on kuitenkin pikkumusta lemmikkini Bostoninterrieri Ingo. Toivottavasti löydätte minut ja ruttunaamaisen pikkukultani, tuon suloisen pellehermannin! Ingo on tullut tänne Suomeen kummityttömme toimesta Liettuasta vuosi sitten kesällä. Se löysi tiensä tämä ihana viisi vuotias meille marraskuussa. Tämä kertoo, ettei kullannuppu ole meidän vaan kummityttömme.
Jos palaan lapsuuteen hetkeksi. Viisi ensimmäistä vuottani vietin ruotsalaisen perheen lapsena. Vietin Suomen lapsuuteni kielitaidottomana ilman kielellistä yhteyttä muuhun perheeseeni. Siksi vieläkin viihdyn hyvin vieläkin yksin. Miten pitkään meni Suomenkielen oppimiseen, enpä taida muistaa? Oliko oikein se pakko palauttaa meidän lapset kotiin takaisin vuosienkin Ruotsissa oleskelun jälkee? Minulle se ikävä ”Ruotsin kotiin” aiheutti kyllä ongelmia. On ihmisiä jotka paheksuvat niitä vanhempia jotka antoivat lapsensa ” lainaksi” naapuriin. Minulle se on ollut muisto, joskin vähäinen hyvästä lapsuudesta.
Nyt kun olen päässyt, tosin kehnosti alkuun tässä blogi harjoittelussani, niin uskon ja ennen kaikkeaa toivon saavani sinusta lukijan, joka viihtyy hetken ja vielä vaivautuu uudelleenkin sivuilleni. Tervetuloa nyt ja tulevaisuudessakin!