Noin on todella. Tiistai oli touhua täynnä. Maanantai meni puhelimessa auto kauppoja neuvotellen sekä kauppiaana että ostajana. Tiistaina sitten myin ihanan ja kauniin lempi autoni Toyota Paseon. Pakoputki taas teki minulle jo monennen kerran tempun. Päätin nyt en enään jaksa niita parin kuukauden toiminta jaksoja ja taas korjaamolle. Ilmoitus Nettiautoon illalla. Taisi mennä pari minuuttia kun ostaja soitti. Sovimme hieman tingityn hinnan ja haun seuraavaksi päiväksi. Kuten myös löytämäni uuden vanhan auton ostopäiväksi saman päivän. Yö meni jännittyneenä valvoessa. Ensin ehti ostaja ja teimme kaupat. Odottelin kolme varttia ja ostettaksi tuli harmaa Mitsubichi. Vähän ajettu harmaa varpunen mitä minä en mielestäni ole siis tarkoitankin autoa. Erillaisuudesta Paseossani tykkäsin. Kaunis urheilullinen ja upean vihreä. Kuten sanoin erottui muista. Kaunis, ja renkaan vaihto firman tytär sanoikin kaunis kuin minäkin, heh, niinhän yrittäjän pitääkin asiakasta hemmoitella. Lähtiessäni oli tunne, melkein uskoin hänen sanojaan.
Vielä takaisin eiliseen. Päivä alkoi kiireellä ja uhkasi loppua huonosti. Autokaupias jo päivitteli vaihtaneensa omistajaa, sanoin päättäneeni tekeväni tänään nämä kaupat. Olimme menossa muutenkin Porvooseen. Käskin vain tallustaa perässäni. Minä en ollut varautunut tähän maratooniin. Auto jäi aika pitkälle parkkiin. Jalassani oli liian pienet kroksit. Varpaisiini sattui. Päätin periksi en anna. Kauppias oli epäuskoinen edelleen. Menimme omaan pankkiini. Pitkään neuvottelin, minulla oli kortti jolla ei voi maksaa verkkokaupassa, vain näitä kauppaostoksia. Olin krtonut maanantaina pankkihenkilölle mistä ostosta on kyse. Olin saanut vääränlaisen kortin .johan minulla oli kortti jolla tämmöisiä arki ostoksia tein. Siitä sitten selvittiin kun virkailija nosti ostorajaani, siihen tarvittiin kolmen henkilön neuvottelu.
OP on ollut minulle hyvä pankki, kuten nytkin. Auto asia hoitui. Samalla tuli sama haikeus mikä tuli Jukan vaatteista luopuessani. Nytkö luovun yhdestä osasta Jukan muistoa. Tosin nyt ajattelen, auto on myös elämänsä !oppu vaiheessa. Siitä jää kuvina kaunis muisto. Anteeksi jos tämä on pahasti sanottu niin ei ole tarkoitus. Se oli Jukan minulle ostama auto siis meille.
Melkein kaksi vuotta jo ehdin ajella sillä ihan yksin. Siis taas yksi etappi uuteen olemiseeni.
Eihän se paha asia ole on, vaan elämäni jatkuu joillakin muutoksilla. Elämänhän on jatkuttava, ja niinhän se jatkuukin.
Eilinen jäi taakse ja uusi on tulossa !
Raijaorvokki