Miten tärkeää se onkaan ! Tutustuin juuri aivan uuteen ihmiseen ! Itseäni nuorenpaan. Tutustuminen oli ainakin hänen mielestään jotenkin kummallisen sattuman summa ? Tuli kylään valko hiuksinen menninkäinen. Ihminen joka oli päättänyt lähteä kotoaan tuulettumaan leirintä alueille muutamaksi yöksi koiransa seuranaan. Siinä sitten mietti jossakin tien risteyksessä mikä mahtaisi olla seuraava suunta. Auto päätti lähetäänpäs Kotkaan. Ja kuljettaja/retkeilijä totteli. Pysähtyi Pyhtään ABC, lle. Aikaili siinä kahvinsa kanssa ja viestitteli sitten muisti vanhan viestittely kaverinsa, Kaivoi osoitteita ja olikin sittenn uudessa osoitteessa. Oveni takana seisoi tuntematon mutta jotenkin niin tuttu valko tukkainen menninkäinen nauravana. aivan kuin olisimme aina tunteneet ja paljon oli puhuttavaa niin paljon että välillä puhuttiin yhtaikaa. Kuudeen jälkeen hän siihen tuli ja köpötteli sitten asuntoautoonsa nukkumaan koiransa seuraksi, Aamulla tuli sitten sovitusti yhdeksän aikaan aamupalalle ja kaville. ja puhetta riitti. Ruukkiin menon sovimme jo illalla ja siellähän sitten hän jöysi oikein aarreaitan jossa oli kaikkea vanhaa rakennustarviketta ja uunien ja hellojen osia. Ei tainu olla viimeinen käynti Ruukissa. Toivottavasti näin. Tänään tuli viesti mustikkojen poimimisestaan. Siinä aamun pari tuntisen aikaan hän jaksoi ihmetellä vaha maalauksiani. Sekin tietysti vaikutti hyvin mukavalta ! toivon että tästä tulee semmoinen loppuelämän ystävyys kuten Memmukin aina sanoo ” ystäviä ei oo koskaan liikaa” minulle niitä ei ole koskaan kertynyt liian kanssa joten tervetuloa ystävä listalleni !
Eilinen on takana huominen on vasta tulossa !
Raijaorvokki